Joulu sitte meni. Ruakaa hamstrasin siltä varalta, notta tuloo sukulaaset aattona sitä syämähä, mutteihän täälä ollu sitte ku Anoppi. Hyvä että eres se, vaikka sonki nii piäniruakaanen. On meillä ny sitte ollu välipäivinä mitä lämmitellä. Äitee kävääsi kaffilla illemmalla, sen jäläkihi ku meilloli käyny pukki.

Pukki käyy viis kertaa. Ensimmääsellä kerralla se tuli manaten "Ai V-u, ai s-n p-e!" paiskas maate porstuan vahavalle matolle selijällensä jalaat pystys. Soli kaatunu jäätiköllä tuala pääryllä. Ei sitä oikee tiänny mihkä sitä otti kipiää, mutta viimeen se kipu paikantuu kaluumehen. Hajimma ranskanperunapussin pakkaasesta ja koitimma hoitaa, notta saa teherä sitte toisen entrèn. Tai entrén, kumpi se ny sitte onkaan.

Nojoo, se tuli toisen kerran. Yks paketti kainalos. Mä tiätenki menin auttohon pukkia, niinku ny ruukathan, mutta se ei sopinukkaan Herra Pukille. Se ei kuulunu Hänen suunnitelmihinsa.

Kolomas kerta. Pukki tuli taas yks paketti (se sama) kainalos porstuahan, seisoo ihan hilijaa siinä parta väpättäen. Me tiätenkin Anopin kans sille puhuumma, notta mitäs pukille kuuluu ja tulikko porolla ja onko sulla vaan yks yhtöhöönen paketti meille kaikille... No SEKIN oli virhe! Meirän olis pitäny Herra Pukin suunnitelmien mukahan vaan orottaa, koska Herra Pukki suvaittee aloottaa monolookinsa!

Puhuumma pukin ympäri, notta Epan takia, PLIIS, koita ny tulla tuphan kunnolla ja tuara ne lahajat, mollahan hilijaa eikä auteta. Epa seuras shouta, notta kuinka se murkkuveikkoo ny pukin pestinsä hoitaa, eikä sillä ollu yhtään kivaa.

No viälä kerran. Pukki tuli tuphan, traijas kaikes hilijaasuures paketit porstuan laattialle, me kattelimma notta kuinkas ne kattolistat ny onkaan laitettu jiiriihin, emmäkä puhua pukahtanu. Pukki tuumas lopuuksi, notta hyvää joulua ja haistakaa p-a. Meni tuulikaappihi ja nakkas partansa laattialle.

Lahajat oli viälä jakamati. Pukin muari tuli häsyyhin, vai olisko sollu ihan mummapukki. Se jakoo lahajat, sille häjyylevälle murkkupukillekkin, jota jo pakkas oma häjyylynsä naurattaa... Sitä voi ny sitte vuaren harkita, jättääkö pukin uran kuinka lyhkääseksi.

*** *** ***

Uus vuasikin alakoo. Olimma Pihakissin ja Mettäkoiran tyänä, saunoomas pihasaunas ja ampumas muutaman raketin. Flikan tytär jaksoo kattua taivahalle räiskintää, kun sen 2-vuatissynttäriä juhulistettihi nii komiasti. Paappa veteli hirsiä sen aikaa soffalla Silmänisku. Pikkusiskoo kitaji vattanpuruja taikka hampahien tulua äiteensä sylis, eikä meinannu uni voittaa millään.

Poijille tuli kiirus, notta äkkiää pitää päästä kotia, ampumaha viälä pari rakettia, ennenkä tuloo ampumiselle stoppi. Saimma me sitte ylipuhuttua ne, notta säästethän ny pari kutia ens vuarenvaihteesehenkin.

*** *** ***

Son huamenna taas tyäpäivä. Arki ja maanantai. Mä meinaan ny ottaa lusikan kauniiseen kätehen ja käyrä Sepän Muarin tyänä Valakamalla. Jos veisiä sille ruusumuatiilla tehtyjä juustokaakkuja, non pihalla ollu ny jäskähtämäs pari voorokautta, jääs torennäköösesti. No, saa laittaa suaraa pakkaasehe, on sitte mitä ottaa ku se pää tuloo.

Hyvää loppuvuatta, rakhat lukijani!