Soli löynny ne ennen mua.

1301469872_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Auaassu ainakin omien sanojensa mukaha vaa yhyren ja lukenu vaan yhtä sivua. Ainaki omien sanojensa mukahan. Se nimenomaanen päiväkirija oli ilimeesesti jompi kumpi nuasta raitaasista, kahresta viimmeesestä. Emmä julukee kahalata niitä läpitte... NolostunutSoli sitä aikaa, ku se pääsi intistä. Ja meirän seurustelu eteni seuraavalle asteelle.Nolostunut

Yks päiväkirja on piisannu keskimäärin tuallaaset kolome kuukautta. Sitte ku on plarit loppunu, moon ottanu ruutuvihoosta lisäsivuja, ennenkä oon löynny uuren, komian päiväkirjan. No tuahon ensimmääsehe, syrämmen muatoosehen, moon viimmeeset sivut kirjoottanu tuumaa korkialla, ku "siitä ompi seurauksena, että (Hold Bäck The Rain) paperia kuluu paljon (you know) (no, ny tua kasetti loppuu, pitääs kääntää se...klanks) ja siitä on se etu, että kirja loppuu pian ja siitä (pip) taas se etu, että saa ottaa Hesaan, siis Suomen pääkaupunkiin, Helsinkiin, uuden päiväkirjan (you know) oho, kylläpäs se papru loppuukin äkkiä, pitäis ehkä ruveta kirjoottamaan pienillä kirjaimilla (I can't help myself with the new religion!!) Mun on ikävä X:ää! Mä rakastan sitä! X, sun on pakko olla tullunna Hesaan huomenna, X, mä haluun että sä tuut sinne, mä rakastan sua! (You know?!?)"

Mihinkähä mollaha oltu oikee menos...

No, meni pari päiväkirjaa, ja kouluhu tuli uus poika. "Voi että mä rakastan sitä! Y, missä sä oot? Mikset sä ollu koulus? Ei kai vaan syynä oo viina... eihän?! Y, Y, Y... voi että mä rakastan sitä!" No, eipä silti, huhut kertoo X:n sanonehen, notta se haluaas olla mun kans... "voi X, mun on ikävä sua!"

"Voi Duran Duran Duran.... Voi Nick, mä rakastan sua! Kuinka mä oon voinu elää ennen Durania!" Hmmm... kuulin eileen, notta solis tulos ens kesänä sinne Hesahan keikalle. Eikä olsi ku 45€ piletit... "Hungry like the wolf! WOOOUUUU!" Voi auta armias...

Hei, siis mullahan on nyt tuas "infopalakis" tua kualematoon viisaus kirijoottamisesta ja pururarasta! Moon istunu vinttikamaris kaiket ehtoot ja kirijoottanu päiväkirijaa! No, on lukioaikana yks merkintä muustaki liikkumisesta: "Mä oon ollu hiihtämäs. Siis: suksittelemas! Miksikö? Siksi ku Marttila käski. Mä sanoon sille, että ku ei jaksa tehrä läksyjä ja se kysyy multa, että miksi, nii mä sanoon, että ku mä en oo viime aikoina ollu paljoa pihalla. Se sanoi, että no nythän on hianot kelit, mee vaikka hiihtämähä. No mä sitte menin! Kiersin oikein Rattimäen (you know?)" Marttila oli saksanopettaja. Tiukka täti.

No, lukioaikana oli jo sitte suuree koulu, tuli Z, Å, Ä ja varmaha Ö:kin. Enkä mä yhrenkään ihastuksen (lue: suuren ja kualemattoman rakkauren!) suhtehen tohtinu panna tikkua ristihi!

Ja O`Malley.

Mitä mä teen nualle päiväkirjoolle? Pistänkö mä ne pesähä, kuka nuata sotkuja jaksaa kahalata enää ikinä, ku ajatteloo, notta jokahittellä on omakki sotkunsa? Ainakaa mun elinaikanani... mä tuskin julukeen antaa nuata kirjoja kersaani lujettavaksi. Saavat pian häjyjä vaikutteeta... tuloo traumoja! Paitti notta ne joutuus viärä ne apteekkihi lujettavaksi, käsiala ku ei oo aina ittenikää lujettavaa.

Mä vissihi vaa jemmaan ne ja koitan kestää O`Malleyn vihjaalevat virnuulut.