Täs kevään aikana on taas nähty toreksi se vanha sanonta "kevät keikkuen tulevi". Yhtenä päivänä sataa vettä, seuraavana on pakkaasta oikee reiruhu ja sitä seuraavana tuloo taas lunta vaaksan verran.

Hetkuuseksi. Sitte taas rästähät nokkuu.

Einari oli eileen naapurin poijan kans pihalla. Rännistä losotti tulemaha vettä ja nämä kaks asuuli sen juurella. Niillä oli tikun noukas lumipallo ja ne krillas sitä, se vesi oli muka krillin valakia...

Mullei mistää piisaa sille kuivia verhoja sitä mukaa ku se niitä kasteloo!!