Son sitte mukavaa, ku viimeen tuli kesä. Mä en vaa oo viälä saanu sortsia jalakaha, pelekään, nottei tämä lentsu ikinä lähäre.

Eileen illalla kupsehriin pihalla kymmenen hujakoolla ja tuumasin, notta jos viimeenki koittaas polttaa siitä pajusta jäänehiä riskunpätkiä. Molin haravoonu niitä tuahon nurmikäytävälle, rinteesehe piänen läjän. Polttaa mä ne taharoon sen tähäre, jotta jos non siämentänhet, nii palaas nekin.

Peilityynellä järvellä ui kaks joutsenta. Ne tuli kohoralle kattomaha, notta mikä jukelintähäre kauhia savu tualta markilta nousoo. Mä pistin Blondille viästiä, notta jos Järveltä tuloo palohälyytys, nii son vaa ku mullon riskut päässy vähä kastumhan... Se lupas sanua palomiähellensä terfyysiä.

Riskut rupes oikee ottamha tulta. Soitin pihalta tupaha poijille, notta kattokaa onko siälä jääkaapis makkaraa ja tulkaa tänne niiren kans. Ei siälä ollu ku kaks käristestä. Blondi viästitti, notta eikös siitä järvestä saa kalaa ja makkaraa... niinpä kyllä, mutten keherannu ruveta onkimhan. Ei poijat ny nii käristehistä piittaakkaa, niistä oli vaa mukavaa koittaa saara omihi riskuuhinsa valakia päähä ja puhallella hiillustaa. Viälä ne haki leipää ja voita, ja syätihi iltapalaa siinä nuatiolla.

Rantahetteeköstä kuuluu taukuamatoon puluputus, Sakusammakot siäloli kosiomatkoollansa, ahaa, ahaa... Käki kukkuu meille taas uusia elinvuasia. "Jos satavuatias papparaanen kuulis käen kukkuvan sata kertaa, nii elääsköhä se sitte kaksataa vuatiahaksi?"  Siinon kyllä samanlaanen propleema, ku jos peili menis rikki: eikös se ny kerkiääsi mennä toisenki kerran rikki sen seittemän onnettoman vuaren aikana?

Vähä ennen pualta yätä mä komennin poijat keräämähä kimpsunsa ja kampsunsa ja kaaroomma vettä hiillustalle. Toinen käriste oli enää vähä halijuunen kun O`Malley tuli peltohommista kotia, lompsii puutarhaha ja poijat pyärii sen ympärillä. Einari näyttäen suutansa, josta hampahat senku harvenoo.

Mahtoo meirän yäkyäpeliä aamulla koulus väsyttää.