Eepeellä oli vuasijuhula loppiaasaattona. Yks kokonaanen ravintola oli varattu meille ja meirän avekiille. (Älkää ny kysykö, mikä ravintola, mä meen niis selvin päinkin sekaasin!) Siälä oli latino-teema, tarjoolijat oli salsahamehis ja tummat, tuliset miähet juanti souvia.

Meitoli nii raakasti, ettei kaikki heti mahruttu eres pöythin syämhän. Ruaka oli sitte hyvää, ja sitä oli riittävästi. Siitä hualimata, että O`Malleykin santsas ja mantelitorttuaki se iha vahingosViatonotti kaks palaa. 

Lährimmä kattelemaha, mitä muuta non meirän pään menoksi keksiny. Siälä kaks hombrea hukutteli renkhan heittoho. Kokeelin, mutta mä tiäsin, etten osu. Blondi sai nii hyvin renkhat tappiihi, että se sai palkinnoksi rullamitan. Siinä viäres oli härjän pää, sarvinensa päivinensä. Niistä ku otti tukevan ottehe ja väänti niitä yhtehe, nii viisari nousi sitä mukaa. Jos oli kovan heiveröönen, nii oli joku "tytteli" taikka vastaava. Toisas pääs oli sitte merimiästä ja atleettia... Asteekko oli sathan asti. Blondin ja Vimpulan miähet on palokunnas, ne ensin väänti ittensä atleetiksi, vai mikä oli, 80 tai 85. Blondi sai kammettua viisarin hätinä 70:iin. Sitte tuli meirän Hevooslikka. Sellaanen parikymppinen liinaletti, oikee pikkulikan näköönen. Ja vetäisee yli 75! No sain mäkin sen sinne samoohin.

Lissu meinas näyttää meille osuuskaupan täriille, kuinka haba jyllää. Lopun iltaa se pahkulootti, että helekutti, hän on "kynän lykkijä"... Se mahraa ny koko tämän vuaren väännellä fillarin sarvia solomuhun, että ens kerralla päihittääs meirät...

Musiikki oli siinä vaihees sellaasta, notta sitä olis pitäny tanssia parin kans. Muutama meistä kyllästyy orottelemahan ringis tanssittavaa jytää, nii me lährimmä yäkerhohon. O`Malley meinas, että hänelle viimeksi valkes, ettei se erua päiväkerhosta muuta ku siinä, notta sitä pirethän yällä, ja jäi juhulapaikalle. Olihan se vähä varahaasta, kymmeneltä mennä sinne istumhan ja orottelemahan, että reejii tulis töihin, mutta piankos siinä aika kuluu paaritiskillä höväätes. Mutta jahka tanssilaattia aukes, nii meitä ei pirelly mikää, eres häjy musiikki. Otimma ilon irti omituusistaki kappalehista.

Oli mulla vähä erikoonen olo siälä, parikymppisten keskellä. No olihan Blondi ja Vimpula yli 30 ja Lissukin... Mutta viimeestään vessas käyres, niiren armottomien lamppujen valos totuus valakes. Silimän ympärystät oli krutus... Leuan alle oli ilimaantunu toinenkin mokoma...  Hohhoijaa. Mä käskin Hevooslikan hymyyllä peilille mun kans. Joo-o, ei sille tullu ryppyjä silimään ympärille. "Kato ny!! Moon vanaha!" "Alä ny, musta ilimerypyt kuuluu ihimiselle, ne on säälittäviä, joille ei niitä tuu! Niillä ei oo ollu elämäs hauskaa!" se mua lohorutti. Mä siihen, että mäkin kyllä aina oon ajatellu haluavani olla vanhana yhtä ihanan kruttuunen ku Iita-tätivainaa, mutta ny kyllä v:ttaa kun niitä ryppyjä on alakanu tulla.

"Mutta ajattele kun kaikilla on hauskaa sun hautajaasis, ku soot niin kruttuunen!" Hevooslikka hihkaasi ja heilahutti liinaharjaansa lähtiesnänsä.