Kolome viikkua ja rapiat päälle. Maate pualen yän paremmalla pualen ja ylähä vähä ennen kymmentä. Istua leheren ja kaffikupin ääres pari tuntia, renttaverhat päälle. Pualen päivän mais pihalle ja pualilta öin tupaha.

No ei se ny hullumpi loma ollu. Palijo sain tehtyä vaikka palijo jäi tekemätä. Niinku tupahommat, en tainnu ku kerran imuroora villiimpiä villakoiria. Tervehenä ollaha säilytty vaan sen tähäre, ku ei olla täälä sikolätis sisällä palijo oltu. Melekeen kaikki kukkapenkit sain peraattua läpi, onneksi porkkanapenkin perkuus oli Vihtori apuna. Kohtuullista metrikorvausta vastaan.

Meinaaltu Lapin-reissu jätettihi suasiolla välihi, oltaas tultu pöyrööksi niiren itikaan kans. Muutoonki tua retkeely jäi kotopihas telttaaluksi. Ulukomaankiältä kuuli ku pyärähti kerraasti Vaasas. Tänä pänä pirin rokulia, kävääsin Lapualla poikaan kans shoppaalemas hilipetööriä ja kaffilla Aarlan kaffilas.

Vein poijat anopille yäksi, ku mullon huamenna aamuhuki. Siten viälä tiärä, kuinka saan huamenna aamuyästä kuuren mais silimäni auki.