Hei jaa! (...ruusut tulipunaiset, sua varten vain on kukkineet...) LAURALLE KIITOS kun oot jollakin konstilla saanu mun laskurin takaasin!

 

Mä lisään ny uuren katekorian, ku mulle tuloo miälehe aina joku lapsuusmuisto, ku käyn toisten blokia lukemas. Niinku ny kävin Tirlittanilla kyläs, ja sillä oli kissi aiheuttanu yällä ylimäärääsiä syrämmentykytyksiä.

Muutimma joskus kymmenkesääsenä siskoon kans vinttikamarihi. Siälä oli ensin aivan kauhian kirkkahan siniset kukkatapeetit, ja myähemmin laitoomma sinne valakooset, pilivenkuvaaset. Ne kukkaaset pakkas kyllä kuultaa läpi.

No ne ny ei liittyny asiaha mitenkään!

Kummiskin. Myähemmin, ku Systeri oli kauppikses, ja kortteeras Kankhan kyläs mun kummitärin tyänä, nii mä sain olla siälä vinttikamaris ihan yksin. Otin ilon irti. Kukuun joka yä pikkutunniille ja lujin jotaki kirjaa. Yks talaviyä laitoon kirjan pois ja meinasin ruveta nukkumaha. Mutta mun oli pakko lähtiä hyysikkähä. Alakertahan.

Vintinpäällystä oli rakentamatoonta, pimiää varastua. Oli siältä jonkinlaanen juntu raivattu, matto laitettu harvan laattialaurootuksen päälle, notta pääsi kulukeelle. Kylymäkin siälä oli, eihän sitä oltu mitenkään eristetty, saati lämmitetty. Mä lährin käsikopelolla menemähän kohti trappuja, pikkuusen pakkas pelijättääkin. Olikahan se kirjakin ollu vähä turhan jännittävä iltasaruksi.

Molin päässy pari metriä, ku mun polovi tormas johku pehmoosehe! Käsillä otin vastaha, notten kaaru, ja a p u a, soli karvaanen! Mun selekärankaa pitkin valahti kylymä parvi kusiaasia ja saman tiän ne juaksi niskaha, ennenkä mä sain kirkaasun pirätettyä hampahien taa. Viime hetkellä, ennenkä herätin koko taloon, tajusin, notta se on Jeppe. Meirän musta seropi (seka rotuunen piski)!

Mitä hittua se siihen aikaha vintiltä kollas, siten mä viäläkää tajua.

Viälä myähemmin mä rakennin Systerin silloosen riiarin kans vintinpäälle toisenkin kamarin. Täys susihan siitä tuli, talavella siälä oli justihi yli kymmenen astetta lämmintä ku lämpöpuhallin tohotti koko aika viäres, mutta mä sitkiästi nukuun siälä. Soli mun. Omatekoonen.

Ny son puriittu, ja velipoika rakentaa siihen avokkinsa kans uutta vinttiä. Tuloo komia, jahka kerkiää...