Mä kerkesin saara sen tantun valamihiksi. Viälä lauantaina aamupäivällä ajoon kauppaha hakoho palttinauhaa. Mä tiäsin, nottei mulloo aikaa enää ruveta neulalla ja langalla helemaa päärmäämähä. Silitin sen nauhan aika haipakkaa lopuuksi ennen saunas piskahtamista, ei se oikee keriinny kunnolla jähtyä ennenkä nostin tantun henkarille. Helemaa oli pitäny lyhentääkki aika lailla, notta piisas nuahin kauluksen laskoksihi värkkiä. Aino nuata eherotti, soliski muuten ollu lähinnä navettatakin näköönen.

Ensimmääseksi aamulla komennin O`Malleyn tekemähä mullen pellistä prässiä, jolla saisin tuan kauluksen taiteltua, eres vähä. Tämä nyhtyriä menöö takomaha, tuhuaa siihen yhyren klasinpiälipellin. "Tähän oltaas tarvittu Lillpakan levyntyästökonehet, et sä näillä mitää saa prässättyä" se mua heti varootti. Niihän siinä käytihi, notta mä jouruun hylijätä sen vaivalla tekemät prässit ja ottaa suaran pellisoiron, millä taiteella nua laskut. Koko päivä mulla nuahin tärvääntyy.

Pujin sen ny tualle mun sovitusnukelle, piti laittaa sille vaalia poolo ensi päälle, ku se on yhtä ruskia ku tanttu, ei nua olsi näkyny mihkää nua taitokset. Liika laihaki tua on, mun nykyysihi mittoohin nähären...

 

Mä tykkäsin notta aika hyvä siitä tuli, poijakki sanoo ku sovittelin viälä ennen saunaa, notta ei tantus oo mitää vikaa, mutta sun pääs on. Nojoo, tukka pesemätä ja naama restauroomata...

Sillä aikaa ku olin saunas, isäntä vei poijat anopin hoivihi. Mä hikosin kiiruhus paklates enee ku saunan lauteella, ja sitte hajin ostamani tryffelin färiset sukkahousut kaapista. No ei ne ny oikee juhulavat ollu, 20 renieriä ja mattapintaaset, mutta emmä muistanu mulla muitakaa olevan. Kiskoon niitä jalakahani ja verin sormen säärestä läpi! Voi ei, ny multa kyllä tuloo pian itku! Mulla ei varmaha oo muita tummanruskeeta sukkahousuja...Mä en lähäre koko pirskeehi jos ei mulloo oikian färisiä sukkahousuja, mä tuumasin ja kaivoon tuskas sukkalooraa. Hei tuala on joku ehejä paketti... Ei voi olla totta! Tryffelinfäriset ja 15 renierin!! Jess!

Kynsiäni en jounnu lakkaamaha, kerranki olin sentäs saanu oltua järsimätä niitä, notta noli eres kyllä pitkät. Hairasin punaasen kynsilakkapullon joukkoho, mukaturkki niskaha ja juaksin isännän peräs autoho. Jos mä sitte hyysikäs käyres lakkaasin kynteni.

Viimmetingas taas kerkesimmä Kuntsarille, siälä jo kaikki muut pikkujouluviarahat oliki. Tyrniää luavutin takkini narikkaha ja lähärimmä kohti aulaa. Ihaalin mennesnäni ittiäni isoosta peilistä. Ei jukolauta! Helema roikkuu, palttinauha oli menettäny matkalla merkityksensä osasta helemaa! Noukka pystyhy vaa ja ettimähä paikka pöyrästä. Sitte mulle tuli "asiaa" hyysikkähä. Kynsilakkapullo joukos. Akkaanvessa oli täynnä nenänsäpuuteroojaa, mä jäin käytävälle istuskelemaha. Kaivoon kynsilakan laukusta ja pärvönnehen heleman sylihi. Tarttuuhan se lakka ny kankahasehenkin...

Piti se hetkuusen aikaa päärmööstä paikallansa, lakka. Jonkun aijan päästä mun piti taas "vessaha". Ny menin kysymähä respan takana tantteeraavalta tutulta nuarelta miäheltä, olisko taloos silitysrautaa, taikka neulaa ja lankaa. Piäni ompelupakki löytyy ja mä menin respan takaosihi neulomaha tanttua.

Isäntä on aina tuskaallu mun neulooksiani, ku mä yleensä matkalla neulon knappia kiinni. Notta ku aina viimmetingas... Ei oo kyllä ikää ennen näin viimmetinkaha jääny.

Kuntsari oli ihan täynnä väkiä. Myähemmin kuulin, että joku pikkujouluporukka oli sijootettu syämähä henkilökunnan taukotiloohi. Valtavan pitkät jonot klupi-iltaha tulijoota jonotti lippuja, kännykät oli ahkeras käytös "ostanko mä sulle lippuja, viälä olis muutama jäljellä" ja joku kertoo, nottei ovelta myyrääsi ku korkiintaan parisataa lippua. Kyllä maharoo olla raakasti pettynehiä Yö-fania pihalla... Pöyräs puhuumma, notta aina pitääs olla itte! Nykki moltaas osattu palijo paremmin järjestää tämä häppeninki, oltaas laitettu klupi-ilta ja Yä Anssikselle, ku kerta se tiärethän, notta väkiä on tulos. Olis pikkujoulunviättäjät, joista varmaha isoo osa ei välittäny höykääsen pölährystä Yästä, saanu olla rauhas pöyris, kuunnella muzakkia.

Paitti silloon ei tiätenkää olsi ollu Vilukissille sitä miksaripoikaa silimänruaaksi . Minen jounnu mitää miksaria kattella, ku saimma syätyä mä lähärin tanssimaha. Koitin mä Vilukissiäki hukutella, mutta tua vaa pyäritti päätänsä. Ku Yö rupes soittamaha, sain O`Malleynkin laattialle. Ei se meinannu käsittää, notta sinne vaan sekaha, sinne mihnä muukkin on. Se kysyy, notta ekkö sä tunne ittiäs täälä yhtää vanahaksi. E! On täälä vanhempiaki! Varmaha on, vaikkei ny justihi viäres ketää seisokkaa, vanhempaa...

Mutta oli siälä nuarempiaki. Ja pirempiä ja öykkärimpiä. Siälä meinas yks parimetrinen jengi saara tuntehet kuumenemaha, flikkakin kun nosti kätensä pystyhy, nii mun olis pitäny vissihi vaa kattella sen kainalosta. Saman lössin poika tuli rytinällä väen keskelle, siinä sai kattua nottei heikommat sorru elon tiällä, ku tämä jätkä porskuttaa! Yän äijät seuras sivusilimällä, notta kuinkaha tuas mahraa käyrä. Viimmeesiä lauluja ku Olli ilimootti laulavansa, tämä hujoppi huuti jotaki. "Asia Selevä!" Olli kajahutti ja kattoo tuimana hujopin päälle. Vähin äänin öykkärijoukko häipyy takavasemmalle...

Keikan jäläkihi sain O`Malleyn viälä joraamaha! Rasti peräseinähä! Siinä se notkutteli poloviansa mun eres, mutta ei kattonu mun päällekkää... No ei se ny oo mitää uutta, aina se tanssies katteloo ympärillensä, notta ei sunkaa kukaa näje notta hänkin on intaantunu... Mua rupes huvittamaha, ja kysyyn, notta onko sulla tylsää. "nojoo, ku ei tua ollenkaan putua..." Täh? Kattoon selekäni taa.

Siälä, tiskijukan eres korokkehella, tanssii mitä liä gougou-flikkoja. Niilloli numerua liika piänet olokaamettomat tantut päällä, vähä niinku satiinisia hantuukia kiataastuna ympärille. Mä arvaan, nottei O`Malley orotellu flikkaan putuamista korokkehelta...

 

Ny moon lenssus. Ei se varmaha mistää kroikoottelusta oo tullu, ei siälä pikkujoulus ainakaa kylymää saanu. Ei oikee trenkääsi olla töistäkää pois, heti pitkän vapaan jäläkihi. Pyhänäki on tiaros oikee maratoonihuki. Moon koittanu ottaa troppia jos toistaki, lenssu senku pykää. Meen taas troppaamaha, jos musta olis illaksi taas töihin, nenä punaasena, ku en oo niistämähänkää oppinu.