Aamuyästä ruveten täälon satanu. Koko päivän tihuutti, nottei pihahommista tullu oikee mitää. Koitti se O`Malley vähinsä kaahia tällingiille ja vähä sutuuttaa maalia seinhän, mutta ku ei se siihe kuivu.

Nua tällingit ei ollu ne, mikkä mä kyhäsin tuanne päärylle, mihkä ei saatu oikeeta tällinkiä. Laitoon alimmaaseksi matontamppaustelinehen. Sinne yläorrelle viritin linkkuhu mennehet alumiinitikkahat ja toisen pään maakasan päälle. Siroon vähä mäkkaiverin teipillä ja sähköjohoron pätkillä, notteivät liu`u alaha. Niitten tikkahien päälle nostin sellaaset koukkuhu laitettavat tikkahat.

Emmä silti olsi ulettunu niiltä iliman korkkokenkiä. Komennin O`Malleyn sinne, se ulttuu. Mutta tuala takaseinällä se ei ultu tällingiiltäkää, tarttis viälä jonku korokkehe. Tai piremmän miähen.

Minoon vähinsä yrittäny siivoolla. Ei oikee mistää tuu mitää. Ramaasoo vaan, se saresko sen teköö. Kärpäänen kiärtää tuas, nekin on häjynä näin märkänä päivänä, aivan meinaavat purra.

Vihtori ei saa unen päästä kiinni, nukkuu liika myähälle aamulla. Annoon sille luvan lukia, ettei vaan kuuntele taloon ääniä ja rupia mörköjä pelekäämähä. Lukoo tiätysti pikkutunniille ja unohtaa valon palamaha. Ja aamulla taas nukkuu viälä myähemmälle.

Nämä lomat on aivan... no joo, mukaviahan ne. Pysyys vaan rytmi.  Mutta ku aamulla on nii mukava nukkua. Ja yät kukkua.