Jonain päivänä meirän poijat perii tämän meirän imperiumin; muutaman rivin perunaa kamarin klasin alla ja tiätysti se Potager du Royal kuuluu mainita perunkirijootuksis. Mutta kuinka ne ikinä tiätää maanvilijelyksestä mitää, jonsei ne eres puimurin kyyttihi pääse?

Menimmä Pihakissin synttäriille, sinne oli tullu rahtipuimuri puimaha kotopellot. Hukuttelin poijat kattoho sitä, ja että mennähä kattoho sitä vanahaa Faaria, johnei oo enää eres akkuakaan. Notta sellaasen kyytis mäkin tapasin teirän ikääsenä kiikkua yämyähälle, ku isä pui. Hytitöön puimuri, ohojaamon eres vaan pari rautaputkia kaitehena. Notta sellaasis kiikuumma ja temppuulimma. "Eikö se ollu kauhian vaarallista!?" ne hönkääsi silimät pystys. No olihan se, ei sellaasta vaan silloon ruukattu ajatella.

Autot-elokuvas Martti viää Salama McQueenin iltahämäris pellolle pelijättelemähä nukkuvia traktoria. "Muista sitte varoa Frankia!" Martti huikkaa mennesnänsä ensimmääsen lehemän - traktorin - kimppuhu. "Kuka on Frank?" Salama kysyy saamati vastoosta. Poijilla - kuarmurilla ja kilipa-autolla - on hauskaa, ku lehemät kaatuu pyrstöllensä säikähröksestä. Sitte taivahanranta valakenoo ja kuuluu painajaasmaanen mylyvintä. "Frank." Martti tuumaa ja lähtöö pakohon hinauskoukku heilahtaen. Frank tuloo puskaan takaa. Suurin sonni - keltamusta puimuri - mitä kuunaan on nähty, ja vihaasena.

Menimmä kartanon taa, kohti peltoja, nii eikähän se mokoma Frank ollu justihi kääntäny leviän turpansa kohti pihaa. Einarin silimät laajeni ku Salama McQueenillä. Oli se julumettu. Rupes tyhjäämähä säiliötänsä peräkärryhy, mä menin Vihtorin kans Faarin päälle. Frankin kuski huikkas, josko me tultaas kyyttihi. "Eeeeeiiii" Vihtori huuti ja piti Faarin kaitehista kiinni. Mä sain sen kutittamalla irti, nostin olokapäälleni ja hyppäsin selekäni takana nokkoosta puskevan ojan yli pellolle. Kannoon kolomekytä kilua rimpuulevaa poikaa Frankin trappuja kohti, se polokaasi jalakansa pöngäksi trapuulle ja mä punttasin sen väkisin kyytille ja itte peräs.

Oli se komia kones, ja uurenaikaanen, olletiki ku vertas Faarihi. Vihtorikin jo rupes nauttimhan kyyristä, katteli ku kuski tiatokoneen joystikillä ohojas parin näyttöruurun avulla leikkuupöytää ja konesta. Kiarroksen olimma kyytis, sitte koitettihin mennä sanomahan Einarille, notta ei siälä tarvinnu pelijätä, soli hianua. Mutta poika juaksi pakoho.

Omasta alootteestansa se sitte tahtoo Faarin päälle kattelemaha. Vähä kollasimma iänpäivän vanahoja vihinehiä tyäkalulooras, löytyy siälä joku pajavasara ja jakari.

Myähemmin saimma tiätää, notta se Frank oli tuliterä, Suamen ainua nuan isoo puimuri. Saarenpää sillä pui syksyn aikana satoja hehtaaria peltua, ja silti sillä oli aikaa kysellä kyytilääsiä. Kiitos kokemuksesta!