Viime kesänä sain lahjakortin tyäkaveriilta, vyähyketerapeutille. Tänä pänä viimeen ja vihroon sain siälä käytyä.

Mä en oo ikään ennen käyny, vaikka oon ittekkin joskus 90-luvun aluus, ku olin paree ihiminen, lueskellu antaamuksella vyähyketerapiaa opettavia kirjoja ja vähinsä niitä konstia kakaraan ja O`Malleyn kinttuuhin kokeellu. Akupunktios oon ollu ja reikihoiros, samoon ku nikamanniksahuttajalla, nuasta vaiahtoehtohoiroosta, joo, ja homeopaatti-iridologi mua on joskus kans koittanu tulukita.

Marianne aluuksi vähä kertooli morernista vyähyketerapiasta, ihimisen psykofyysisyyrestä sum muusta. Minä sanoon siinä ku panin maate hoitopöyrälle, notta moon jo ennen rintasyäpääni ollu sitä miältä, notta sen laukaasoo tukahrutetut tunteet, lähinnä seksuaalisuuren aluehella. Niin kuulemma on. Marianne kysyy, notta minkä ikääsenä mulle se tuli. 39. Siitä se laskeskeli salaasten, vaan asiahan vihkiintynehien ihmisten kaavoolla luvun kolome, ja jostaki toisesta aijankohrasta se löyti luvun taikka iän 11. Ja kun otettihi huamioho, notta mulla oli syäpä oikias kikis, se viittaa mun kokemuksiihini miästen kans. Nojoo. Ykstoista-kakstoistakesääsenä mulla oli se kamala kokemus uimamontulla.

Olinhan mä sitte muutoonkin pahemmis lukuus ku itte Houdini, kipupisteetä löytyy hormoonien ja ahristuksen ym. alueelta. Loppuminuutiilla mä sanoon, notta mulla on viäläki pallea niin jännityksis, notta aivan tärisöö, niin hoitaja hiaroo viälä senkin. Ai taivas, ku se otti kipiää!

Minä tiäsin sen. Minoon jo vuasia tiänny, notta mun räpätätimäinen habitus on vaan pintaa. Son ollu vaan aijan kysymys, koska mun miljoona lukkuani ottaa ja tulehtuu, vaikka ny syäväksi. Mikä mua on estäny menemästä vaikka ny eres kallonkutistajalle? Peleko, että mitä mun miäleni mustista syäveriistä hyäkkää silimille.

Otampa sitte mialuummin vaikka syävän.

Mutta ny on Pandooran lipas auaastu. Tilasin uuren aijan ens kuuksi.

Siinä hoitojen lomas otin puheeksi uuren lakialoottehen. Non ny rustaamas lakia, notta ihimiset ei saa mennä vaihtoehtohoitoohin muutoon ku tervehenä ja täysikääsenä. Minoon jo lährettäny älähröksen yleesönosastolle, notta antakaa mulle vapaus valita hoitoni, jos tuloo syävän kans aika, jotta koululääketiäres nostaa kätensä pystyhy! Luantaashoitojen ulukopualelle putuaas koliikkivauvat, allergioosta ja sängynkastelusta kärsivät pikkulapset ja niin poispäin, aina vanhuksihin asti, jokka on jo vanhuuttansa jollaki lailla kroonikkoja.

Kun luantaashoitoala oli ruvennu puuhaamaha uutta lakialootesta, oli niitten tarkootuksena ollu saara laki suajaamaha heirän ammattiansa, notta ei aina vaan puhuttaasi halaveeraavasti uskomushoiroosta ja suarastaan pelijäteltääsi ihimisiä menemästä vaihtoehtohoitoohin. Mutta kuinka ollakkaan, tyäryhymäs, joka lakia rupes valamistelemaha, oli vaan yks lääkärikoulutuksen saanu luantaashoitaja, muutoon oli ollu lääkefirmaan ja koululääketiätehen erustajia.

Ja ku lääkefirmaan raha puhuu, niin tuallaasen lakiväännöksen non ny saanehet äntihi! Se halaveeraa koko nykylääketiätehen juuria, rohroksistahan non kaikki lääkkehet alakaapäältä lähtöösin, fysioterapiat kätten päällepanemisesta, akupainelusta ja vyähyketerapiasta, jumpat joogasta ja taitsiistä!

Samalla ihimisiltä, potilahilta viärähä oikeus valita hoitonsa. Jos ei tua oo holhousta, nii mikä sitte?

http://www.adressit.com/lkks

http://www.luontaisterveys.info/luontaishoitoja_uhataan.html