Vilukissillä oli syästävään kuvia plokisnansa ja se sanoo notta niillä oli kurottu mattopuis taikka kurinpuis. Meillä niitä sanottihi aseeksi.

Minen oo ikään aseeta pystyttäny enkä luanu lointa, joskus oon apuuna äireellä ollu. En osaasi itte. Äitee tapas laittaa aseet pystyhy kamarihi joka talaveksi, yhyren aikaa se kutoo mattoja myyntihinki. Ne aseet oli siniset, isoot klohonut, Iitalta ikuuses laihnas. Penkkilauta oli kulunu persustan kohoralta siliäksi ja anatoomiseksi.

Ylähältä puista, joirenka nimitystä mä en tiärä, roikkuu ölijytys narulenkis lehemänsarven pätkiä. Minen tiärä minkä tähäre, ne vaan aina oli siinä roikkunehet, enkä mä liioon tiärä, mitä niilloli aikoonansa tehty. Makkaraa? Kupattu? Minkähä tähäre ne sitte aseeren fölöjys kuluki... Roikkuu siälä keltapunavalakoonen mittanauhaki ja rautaaset pikkusakset, niin kauan notta äitee tartti niitä yks kesä kasvimaalla ja niistä tuli kasvimaasakset. Non vissihi karonnu sinne sen veeki. Kaippa kerittimet siältä aseeren orrelta on korijattu parempaha taltehe?

Me ruukasimma leikkiä siälä aseeren alla, polokuumien seas, systerin kans. Meilloli jos jonkunlaasta kotoleikkiä, kippoja aina joka paikas. Äitee louskutti asehia, poloki polokuumia ku urkuri, mutaji itteksensä, välillä lauloo mullivainaan nuatilla ja kertoo satuja. "Olipa kerran Jussi ja Jussilla pussi..."  Parahiti on jääny miälehe kauhian jännittävä satu siitä, kuinka se samaanen Jussi meni mettäretkelle ja sen jalaka tarttuu kivenkoloho ja siältä poukkas Jussin saappahasehen sammakko!

Joskus meni tikku puahon ku siälä plokuumien välis asuuli. Aseeren alla asuu armeija villakoiria kutehienpätkään seas ja välillä piti aivastella ku pöly meni noukkaha. Toresta soli epätervehellinen leikkipaikka. Minen muista mihinä isä ja äitee silloon ruukas nukkua, jos kerta kamaris oli aseet... Ei kai sinne matonkurelooraan ja solomimista orottavaan mattojen sekaha ny sänkyä voinu jättää? Pöynimuriakaa ei muistaakseni silloo taloos viälä ollu, äitee lakaasi ja luuttus laattiat joka lauantai harmaalla hantuukilla, vetäen koolia peräsnänsä. Huhhuh. Ja minen saa joka viikko eres imurootua huusholliani!

Notta ei kai se mun lapsuus sen ankiee ollu ku ny omien kersojenikaan, samanlaases sotkus nuaki raukat joutuu elää...