Moon viimmeenki saanu kaharet traput pihalle!

Ku tämon tälläänen rinnetontti, nii täs on luiska siälä toinen täälä. Ei oo yks eikä kaks kertaa, ku oon lentäny pualleni kaniille iltapalaa viäresnäni (iltapalat yleensä on lentäny piremmälle) taikka tullu luisua alaha autotallinpääryltä. Ny, ku moon vissihi venähryttäny kantapäästäni jonku jäntehe noustesnani luiskaa, moon lopullisesti saanu kyllikseni lipsumisesta!

Viimme lauantaina, ennenkä mä lährin töihin, mä sain O`Malleyn tyänmatkaha, notta se teki sinne autotallinpäärylle tikkahat. Kyllä niillä oli sitte ihana istuskella, auringon laskies kuuman päivän jälkihi horisonttihi, ja se punaasena loimotti vilipooselle pohojaaspäärylle. Tytti ei ensin tohtinu tulla ylärinteheltä kokeella traputa niitä alaha, se kiärti (tassut lipsuen) penkan kautta alaha, ja siältä sitte nousi tikkahia mun viärelle istumaha.

Tänä iltapäivänä, ku tulin hakemasta poikia yäkylästä kaverien tykyä (olivat ekaa kertaa kaveriilla yäkyläs, sattuu olla samanikääset veljekset siälä kolleekooren huushollis) oli isäntä ruvennu tekemähä trappuja varaston erustalta kasvimaalle. Siinähä mä sille viimeksi manasin, ku meinasin mennä tänttäränttää.

Ensin soli meinannu teherä ne samallaasella jaolla ku autotallin päärylle. Ei niitä saanu istumaha siihe luiskaha kuinkaan. Niitä koitettihi pöngätä hormitiilen paloolla oikiaha laihi, muttei sollu hyvä. Olis pitäny ylärinteeltä teherä metrin loikka ylimmälle trapulle. Kruuvia löyhryttämällä ja nousua maraltamalla ne saatihi istumaha ihan kelevollisesti. Mä koitin lykätä trapputeelmestä syvemmälle rintehesehe, nii sora pyärähti mun takajalaan alla ja mä löin noukkani trapun reunaha!

Eikä siinä kaikki. Ku O`Malley löi tukilautoja leveeren askelmaan alle, traput nostettuna pois paikaltansa, mä koitin lapioora villiheinämättähiä pois siitä luiskasta, pönnäämästä trappuja. Eikhän vaan mun takajalakani taas livenny! Pössährin persustalleni, ja kas ku ei! Siinä kohoralla oli justihi yks hylijätty hormitiili, joka häjysti tärskähti mua häntäluuhun!

"Puuttuu enää että löisit ittiäs lapiolla päähä..." isäntä tuumas, ku mä konttasin sirkkelöömähä lisää lautaa. No, oonha mä kerran osannu ittiäni rautakangellaki ottaha, ei solsi yhtää poissulijettu kauhuskenaario...

Saimma vaa traput paikallensa. Siinoli mukava istua ja kattella humalaa, ku se kurkootteli huteralta köynnöstelineheltänsä etelää kohori. Mutta appajee ku otti persustaha kipiää, piti koittaa toisella poskella vaa istuskella. Suihkusta tulles kattoon ittiäni peilistä. Luulin ensi, että moon auringos polttanu noukkani, ku son nii punaanen ja arka, mutta sitte muistin että saihan seki tällin...