Vilukissiltä tuli kinkkinen tehtävä. Pitäis mainita 5 kirjaa, jokka on jääny vaikuttavina miälehe... Moon joskus lukenu paljo kirjaston kirjoja, jokka on kans jääny alitajuntahan vaikuttavina kirjoona, mutten mä enää muista niiren nimiä. Kattelen ny tuanne kirjahyllyhy,pölyä keräävään "koriste-esineetten" (kuplan ja MGA:n pianoosmallit...) omaan ja sukulaasten kersaan valokuvaan taa, ja valitten siältä muutaman kirjan.

1. Vikram Seth: Sopiva nuori mies. Kertoo intialaasesta miähen mettästyksestä. Kastiista ja siitä, mitenkä flikka lopuuksi yhtäkkiä taipuukin äiteensä tahtoho ja ottaa sen valitteman miähen. Tai toisaalta, kypsyy itte näkemähän arvokkahan rakkauren nuaren intohimon voittajana. Opetti kans monenlaasta asiaa suutarin ja nahkurin hommista. Niinku ihan teorias vaan.

2. Kazuo Ishiguro: Pitkän päivän ilta. Japanilaassyntyynen kirjaalija on hianosti oivaltanu englantilaasen hovimestarin sialunelämän oikoosuuren. Tästä kirjastahan on tehty elokuvaki, se ...no, Hannibal Lecter, eiku ...ny katos sen nimi päästä. Se kummiski oli pääosas. Itkettävän hiano sekin. Elokuva siis. Ja näyttelijä.

3. Sven Lidman: Vanhojen neitien talo. Uskonnollinen kirja vuasisaran, siis viime, aluusta. En muista oikee paljo mitä siinä tapahtui, mutta sen kirjan välittämä tunnelma, hartaus... mikä sen teki? Jollakin lailla mun silloinen piäni halveeraava virnistely muuttui kirjaa lukies kunnioitukseksi ja arvostukseksi Uskossa Elävää Jeesuksen Morsianta kohtaan. Sitte siinä oli uus "ruoka": kandeeratut orvokit!

4. Isaac Bashevis Singer: Orja. Vaikuttavimpia kohtauksia kylmäs joes kylpeminen, kun tämä orja himoitsi jotain naista, jota sen ei ollu lupa himoita. Sellaanen ittehillintä, alistuminen...

5. Colleen Mc Cullough: Tim. Ostin pokkarillisen kevyttä kesälukemista. Jeevana, notta oli painava kirja! Monta kertaa sain lomamatkan aikana laskia kirjan kärestäni, "huhhuh!", ja taas pyärähti ajatusmaailma ympäri! Keski-ikäänen vanhapiika ottaa rengiksensä henkisesti jälkehe jäänehen alle kolmikymppisen adoniksen, ne rakastuu ja ympäristön miälipiteestä hualimata menöö naimisihi. Oon tuan kirjan jälkihi vankasti kannattanu vammaasten oikeutta seksuaalisuutehe.

Näis kaikis on ollu sellaanen osahansa tyytyminen, ja siinä osasnansa henkinen kasvaminen, se mikä muhun on jättäny jälkensä. Nämä kirjat on kasvattanu mua ihmisenä. Välillä kyllä tuntuu, että sais lukia kaikki uurestansa, ku aivan meinaa kissahtaa...

Jos vaikka Tirlittan ja Iso-O kertois lempikirjansa. Jos että jo oo kertonu, pitääpä käyrä kattomas...Ja Äijänkäppyrä ja kotokiusattu kans!