Joo, joo... nii mitä??

Sori, mä en ny oo oikee kuusalla, mullon ny kirija eres. Mostin ittelleni joululahajaksi Jean Untinen-Auelin viirennen Aylasta kertovan kirijan. Ny moon sitä alakanu lukemhan. Välillä käyn töis, sitte taas lujen.

Tarina viää joukosnansa. Oon ny kolomanneksen siitä kirijasta lukenu, ja aikaa siälä esihistorias ei oo kulunu viälä viikkuakaan. Pari kolome päivää täälä. Mä en malta lopettaa ennenkä yhren aikoohin yällä sen lukemista, vaikka sonkin välillä tosi puuruttavaa jankkaamista. Kaikki kunnia kirjaalijalle ja taustatyälle, mutta ei mun miälestä tarttisi kuutta kertaa Joharranin sanua velipoika-Jondalarille, notta haluaas kernaasti keskustella joskus enemmän siitä Jondalarin kehittelemästä keihäänheittovivusta.

Jean-rouva on kattonu vissihi liikaa kauniita ja rohkeeta, sille on tarttunu se tyyli, notta joka jaksos jäärähä viimeeses kuvas suu auki, otta krutus vahtaamaha etehensä, ja tuumamaha, notta sanoosko vaiko eikö...

Kirijalla on paksuutta viirettä senttiä, vaikka tämä on präntätty pualta piänemmällä ja tihiemmällä, ku ensimmääset painokset. Saahan siihen tekstiä, ku kertaa erellisten kirjojen tapahtumia, niinku kauniis ja rohkehis ne joskus jää muutamaksi jaksoksi muistelemaha mennehiä.

Ja niinku pitkäpiimääsehe tv-sarjaha, tähänki jää koukkuhu!

Mutta ny mun on pakko reväästä itteni irti lualaihimisten aijoosta ja tulla tähän päivähä. O`Malley on ruvennu aivastelemha. Syyksi mollaha pitkin hampahi torettu Penan sapuska. Heinä. (Sen Aylan hevoosen nimi on Heinä...hei! takaasi siältä lualasta!) Mun on ny otettava lusikka kauniishen kätöshen taikka putuharja ja kiffeli näihin kuivihi koprihi (niinku ne Markilla sanoo) ja raivattava varastosta Penan häkin mentävä tila.

Pupuraukka on siirrettävä sapuskoonensa sinne asumhan, ei täs muu auta! Mua murehruttaa, notta unehtuuko se sinne, muistaako sitä kukaan hakia joka päivä ihimisten ilimoolle pomppimha ja sitte siälä on keskuspölynimuri! Saakaha Pena slaakin joka kerta ku me ruvethan imuroomaha?  O`Malley meinas, notta sittehä siitä ei oo pelekua... no jaa, mutta mitä harvemmin se imuri käynnistyy, sitä uutee ääni son sille joka kerta!

No, jos ei se ny saanu slaakia, ku Vihtori yhtäkkiää riamastuu tv:n piirretyystä  ja huuti mulle, notta siälä oli sellaanen paikka ku Seinäjoki (piirretys? oho!), nii ei se pupu vähästä hätkährä! Noni, ny se säikytti mut uurestansa, "RANSKAS SOLI!". Epankin ääni kuuluu hilijaa Vihtorin viäreltä "hyi että mä pelijästyyn...". 

Joo, pakko son. Iltapäivällä pitää töihin, ny on jaksettava nostaa ahterinsa penkistä ja ruveta hommihi.